Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Nikosia : Tietoa Kyproksesta : Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Nikosia

Embassy of Finland
P.O.BOX 21438, 1508 Nicosia, Cyprus
Puh. +357-22-458 020, S-posti: sanomat.nic@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kypros

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Vuosina 1961–2007 täystyöllisyyden vallitessa Kyproksen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 5,1 prosenttia vuodessa. Vuonna 2008 Kyproksen bruttokansantuote henkilöä kohti oli jo 89,3 prosenttia EU27-keskiarvosta, mikä tarkoitti sen olevan korkein kaikista uusista jäsenmaista sekä korkeampi kuin Portugalin vastaava luku. Maailmanlaajuiset talousvaikeudet ulottuivat kuitenkin myös Kyprokselle, mikä näkyi talouskasvun heikentymisenä ja työttömyyden kasvamisena. Vuonna 2013 Kyproksesta tuli vakavan talouskriisin seurauksena EU:n ja IMF:n tukea saava talouden sopeuttamisohjelmaa toteuttava maa.

 

Bruttokansantuote on pysynyt viime vuosina 18:ssa miljardissa eurossa. Ennusteiden mukaan Kyproksen taloustilanne on vuosina 2015-2016 hieman kohentumassa viennin parantuessa. Työttömyysaste on viime vuosina pysytellyt 16:ssa prosentissa, mutta vuonna 2016 senkin odotetaan lähtevän laskuun.

 

Maan julkisen velan odotetaan olevan  korkeimmillaan vuonna 2015, jonka jälkeen sen odotetaan lähtevän laskuun. Velka olisi tällöin 20 miljardia euroa, joka on 126 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

 

Lähde: Eurostat, Euroopan komissio

 


Kyproksen talouden tunnusmerkkejä

Kyproksen taloutta hallitsee yksityinen sektori. Palvelusektori on suurin työllistäjä ja sen merkitys on vain kasvanut vuosien varrella, kun teollisen tuotannon merkitys on pienentynyt. Valtio tukee taloutta lähinnä ylläpitämällä makrotaloudellista vakautta, turvaamalla taloudellisen kilpailun sekä luomalla taloudellisen ja sosiaalisen infrastruktuurin. Talouskriisin seurauksena julkista sektoria on jouduttu supistamaan ja maa on joutunut viemään läpi rakenteellisia uudistuksia.  

Vuonna 2013 hallituksen valvomilla alueilla väkiluku oli 858 000. Heistä noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa ja 30 prosenttia maaseudulla. Työvoimaa on Kyproksella vähän. Ulkomaista työvoimaa onkin tullut saarelle paljon ja noin 10 prosenttia maan väestöstä on vierastyöläisiä.

 

Kotimaiset markkinat ovat pienet. Tavaroiden sekä palveluiden tuonnin ja viennin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2013 oli 99,1 prosenttia.
Vuosina 1961–1973 Kyproksen vienti koostui pääasiassa mineraaleista, maataloustuotteista, kuparista, asbestista ja sitrushedelmistä. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa vaatteiden ja kenkien vienti nousi merkittäväksi. Siitä eteenpäin talouselämässä on korostunut turismin rooli sekä saaren toimiminen kansainvälisenä liiketoiminta- ja palvelukeskuksena.
 
Kypros on edelleen osittain riippuvainen turismisektorista. Maahan tulee vuosittain yli 2 miljoonaa turistia. 1990-luvulla turismin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 15–20 prosenttia, mutta viime vuosina sen osuus on laskenut noin 12:een prosenttiin.

 

Tällä hetkellä Kypros on vakavassa talouskriisissä. Kyproksella on edessään merkittävä ja pitkäkestoinen talouden sopeuttaminen. Talouden sopeutusohjelma ja sen implementointi on tulevaisuuden haasteita Kyproksen taloudessa. Pankkisektori pienenee merkittävästi, ja tilalle on kehitettävä uusia työpaikkoja.

 
Lähde: The Press and Information Office 2012: About Cyprus, World Travel & Tourism Council

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Kyproksen ulkomaankauppaa leimaa voimakas riippuvuus tuonnista. Vuonna 2013 tavaroiden tuonti oli 4,8 miljardia euroa ja vienti 1,6 miljardia euroa eli kauppavaje on 3,2 miljardia euroa. Seuraavina vuosina viennin odotetaan kasvavan sekä vuodesta 2016 eteenpäin myös tuonnin odotetaan laskevan ja näin piristävän taloutta. Palveluiden vienti on Kyproksen tärkein vientitulojen lähde. Kyproksen tärkeimmät maatalousvientituotteet ovat perunat ja sitrushedelmät. Tärkeimmät jalostetut vientituotteet ovat lääketeollisuuden tuotteet, vaatteet (vaikka merkitys vähentynyt tasaisesti), tupakka, sementti ja halloumijuusto.
 
Lähde: The Press and Information Office 2014: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus

Vientikumppanit

EU-maat ovat Kyprokselle tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2014, sillä hieman yli 50 prosenttia Kyproksen viennistä suuntautui EU-alueelle. 1980-luvulla vastaava osuus oli vain noin 30 prosenttia, mutta EU:n laajentuminen sekä Kyproksen ja EU:n taloudellisten suhteiden vahvistuminen ovat kasvattaneet EU:n osuutta Kyproksen vientikaupassa. Muiden Euroopan maiden osuus viennistä on vain alle 4 prosentin luokkaa.

 

Tärkeimmät yksittäiset vientikumppanit Kyprokselle ovat Kreikka (16,7 prosenttia koko viennistä), UK ( n. 13 prosenttia) ja Saksa. Vuonna 2013 Kyproksen toiseksi tärkein vientimarkkina oli Lähi-itä noin 12 prosentin osuudella vientikaupasta. Aasian osuus viennistä vuonna 2014 oli  4,5 prosenttia.
 
Lähde: The Press and InformationOffice 2014: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus

Tuontikumppanit

Vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin osa eli 67,6 prosenttia Kyproksen tuonnista tuli EU:sta. EU:n suurimmat tuontimaat ovat Kreikka (21 prosenttia koko tuonnista), UK (8,7 prosenttia)  ja Saksa. Tuonti EU:n ulkopuolisesta Euroopasta oli 3,5 prosenttia. Tärkeitä tuontikumppaneita ovat Israel (10 prosenttia), Kiina (4,8 prosenttia) ja Yhdysvallat (2,5 prosenttia).

 

Lähde: The Press and Information Office 2013: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus


Suomen ja Kyproksen välinen kauppa


Suomen ja Kyproksen välinen kauppa on ollut suhteellisen vaatimatonta, joskin se kasvoi vuoteen 2012 asti. Vuonna 2011 kansainvälinen talouskriisi laski maiden välisen kokonaiskauppavaihdon noin 24 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2009 oli ollut noin 209 miljoonaa. Suomen vienti Kyprokselle oli vuonna 2013 noin 164,5 miljoonaa euroa. Nousua vuonna 2013 selittävät kaksi suurta merenkulkualan kauppaa.

 

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Nikosia

Päivitetty 5.2.2015

© Suomen suurlähetystö, Nikosia | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot