Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Nikosia : Tietoa Kyproksesta : Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Nikosia

Embassy of Finland
P.O.BOX 21438, 1508 Nicosia, Cyprus
Puh. +357-22-458 020, S-posti: sanomat.nic@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kypros

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Vuosina 1961–2007 täystyöllisyyden vallitessa Kyproksen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 5,1 prosenttia vuodessa. Vuonna 2008 Kyproksen bruttokansantuote henkilöä kohti oli jo 89,3 prosenttia EU27-keskiarvosta, mikä tarkoitti sen olevan korkein kaikista uusista jäsenmaista sekä korkeampi kuin Portugalin vastaava luku. Maailmanlaajuiset talousvaikeudet ulottuivat kuitenkin myös Kyprokselle, mikä näkyi talouskasvun heikentymisenä ja työttömyyden kasvamisena.

 

Bruttokansantuote vuonna 2011 oli noin 18 miljardia euroa, mikä on 92 prosenttia EU:n keskiarvosta. Ennusteiden mukaan kehitys tulee olemaan laskeva lähivuosina. Työttömyys vuonna 2011 oli noin 7,7 prosenttia. Vuonna 2012 talouskriisi syveni ja talous supistui yli kaksi prosenttia. Vuonna 2013 talous supistuu edelleen. Komission alkuvuoden 2013 ennusteen mukaan  Kyproksen talous supistuisi 3,5 prosenttia ja 1,3 prosenttia vuonna 2014. Näitä lukuja pidetään optimistisina. Maan pankkisektorin supistumisen ja uudelleenjärjestelyn jälkeen BKT laskisi eräiden arvioiden mukaan vuonna 2013 jopa 7-9 prosenttia, ja 2013-2015 jopa 15 – 20 prosenttia. Työttömyysaste nousi vuonna 2012 yli 12 prosentin tasolle ja työttömyyden ennustetaan nousevan lähivuosina ainakin yli 14 prosenttia.

 

Lähde: Eurostat, Euroopan komissio

 


Kyproksen talouden tunnusmerkkejä

Kyproksen taloutta hallitsee yksityinen sektori. Valtio lähinnä tukee taloutta ylläpitämällä makrotaloudellista vakautta, turvaamalla taloudellisen kilpailun sekä luomalla taloudellisen ja sosiaalisen infrastruktuurin. Talouskriisin seurauksena julkista sektoria joudutaan supistamaan ja maa joutuu viemään läpi rakenteellisia uudistuksia. Kyproksella julkisen sektorin palkkoihin on suhteessa talouden kokoon käytetty eniten varoja EU:ssa.
 
Kotimaiset markkinat ovat pienet. Vuonna 2012 hallituksen valvomilla alueilla väkiluku oli 862.000. Heistä noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa ja 30 prosenttia maaseudulla. Työvoimaa on Kyproksella vähän. Ulkomaista työvoimaa on tullut saarelle paljon, sillä noin 10–15 prosenttia maan väestöstä on vierastyöläisiä. Tavaroiden sekä palveluiden tuonnin ja viennin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2010 oli 91 prosenttia.

Yritykset ovat pieniä. Vuonna 2005 keskimääräinen kyproslainen yritys työllisti 4,7 ihmistä samalla, kun 60 prosenttia yrityksistä työllisti vain yhden ihmisen. Alle 10 ihmistä työllistävien mikroyritysten osuus oli 94,1 prosenttia. Yli 250 ihmistä työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä oli vain 0,1 prosenttia.
 
Palveluidensektori hallitsee Kyproksen taloutta ja sen merkitys kasvaa edelleen. Vuonna 2011 palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta oli 80,5 prosenttia. Tavaroiden tuotannon (manufacturing) osuus oli 17,1 prosenttia ja alkutuotannon osuus 2,4 prosenttia BKT:sta. Vuosina 1961–1973 Kyproksen vienti koostui pääasiassa mineraaleista, maataloustuotteista, kuparista, asbestista ja sitrushedelmistä. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa vaatteiden ja kenkien vienti nousi merkittäväksi. Siitä eteenpäin talouselämässä on korostunut turismin rooli sekä saaren toimiminen kansainvälisenä liiketoiminta- ja palvelukeskuksena.
 
Kypros on edelleen osittain riippuvainen turismisektorista. Maahan tulee vuosittain yli 2 miljoonaa turistia. 1990-luvulla turismin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 15–20 prosenttia, mutta viime vuosina sen osuus on laskenut. World Travel & Tourism Councilin tilastojen mukaan turismi tuotti suoraan BKT:sta 5,7 prosenttia vuonna 2012 . Kun mukaan lasketaan epäsuorat vaikutukset sen kokonaisosuus BKT:sta vuonna 2012 oli 17,5 prosenttia.

 

Tällä hetkellä Kypros on vakavassa talouskriisissä. Kyproksella on edessään merkittävä ja pitkäkestoinen talouden sopeuttaminen. Talouden sopeutusohjelma ja sen implementointi on tulevaisuuden haasteita Kyproksen taloudessa. Pankkisektori pienenee merkittävästi, ja tilalle on kehitettävä uusia työpaikkoja.

 
Lähde: The Press and Information Office 2009: About Cyprus, World Travel & Tourism Council

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Kyproksen ulkomaankauppaa leimaa voimakas riippuvuus tuonnista. Vuonna 2011 tavaroiden tuonti oli 6,3 miljardia euroa ja vienti 1,4 mrd euroa eli kauppavaje on 4,9 mrd euroa. Palveluiden vienti on Kyproksen tärkein vientitulojen lähde.
 
Kyproksen tärkeimmät maatalousvientituotteet ovat perunat ja sitrushedelmät. Tärkeimmät jalostetut vientituotteet ovat lääketeollisuuden tuotteet, vaatteet (vaikka merkitys vähentynyt tasaisesti), tupakka, sementti ja halloumijuusto.
 
Lähde: The Press and Information Office 2009: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus

Vientikumppanit

EU-maat ovat Kyprokselle tärkeimmät kauppakumppanit vuonna 2011, sillä hieman yli 50 prosenttia Kyproksen viennistä suuntautui EU-alueelle. 1980-luvulla vastaava osuus oli vain noin 30 prosenttia, mutta EU:n laajentuminen sekä Kyproksen ja EU:n taloudellisten suhteiden vahvistuminen ovat kasvattaneet EU:n osuutta Kyproksen vientikaupassa. Muiden Euroopan maiden osuus viennistä on vain alle 4 prosentin luokkaa.

 

Tärkeimmät yksittäiset vientikumppanit Kyprokselle ovat Kreikka (23 prosenttia koko viennistä), UK ( n. 9 prosenttia) ja Saksa. Vuonna 2011 Kyproksen toiseksi tärkein vientimarkkina oli Lähi-itä noin 12 prosentin osuudella vientikaupasta. Aasian osuus viennistä vuonna 2011 oli  7,4 prosenttia.
 
Lähde: The Press and Information Office 2009: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus

Tuontikumppanit

Vuonna 2011 ylivoimaisesti suurin osa eli 67,6 prosenttia Kyproksen tuonnista tuli EU:sta. EU:n suurimmat tuontimaat ovat Kreikka (21 prosenttia koko tuonnista), UK (8,7 prosenttia)  ja Saksa. Tuonti EU:n ulkopuolisesta Euroopasta oli 3,5 prosenttia. Tärkeitä tuontikumppaneita ovat Israel (10 prosenttia), Kiina (4,8 prosenttia) ja Yhdysvallat (2,5 prosenttia).

 

Lähde: The Press and Information Office 2009: About Cyprus, Statistical Service of Cyprus


Suomen ja Kyproksen välinen kauppa

Suomen ja Kyproksen välinen kauppa on ollut suhteellisen vaatimatonta, joskin se kasvoi vuoteen 2012 asti. Vuonna 2011 kansainvälinen talouskriisi laski maiden välisen kokonaiskauppavaihdon noin 24 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2009 oli ollut noin 209 miljoonaa. Suomen vienti Kyprokselle oli vuonna 2011 noin 17 miljoonaa euroa.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Nikosia

Päivitetty 15.4.2013

© Suomen suurlähetystö, Nikosia | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot