Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Nikosia : Tietoa Kyproksesta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Nikosia

Embassy of Finland
P.O.BOX 21438, 1508 Nicosia, Cyprus
Puh. +357-22-458 020, S-posti: sanomat.nic@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Kypros

Suhteet

Suomen ja Kyproksen suhteet ovat hyvät. Virallista vierailuvaihtoa on tasaiseen tahtiin. Suomalaisia rauhanturvaajia on toiminut Kyproksen UNFICYP -rauhanturvaoperaatiossa n. 10 000 vuosina 1964-2004. Suomi pyrkii toiminnallaan vahvistamaan Kyproksen yhteisöjen välisiä suhteita ja luottamusta. Maiden välinen kauppa on vaatimatonta. Saarella käy noin 20 0000 suomalaisturistia vuosittain.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kyproksen välinen sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä allekirjoitettiin 15. marraskuuta 2012. Sopimus tuli voimaan huhtikuussa 2013 ja sen soveltaminen alkoi vuoden 2014 alusta.

 

Suomen ja Kyproksen välinen kauppa on suhteellisen vaatimatonta. Vuonna 2015 Kyproksen ja Suomen välinen kauppavaihto oli 21 milj. euron tasolla. Kauppa on Suomelle ylijäämäistä. Suomen vienti oli noin 13 miljoonaa euroa ja tuonti noin 8 miljoonaa euroa. Suomalaisista tuotteista tunnetuimpia ovat Koneen hissit, Valion juustot, puu-, paperi- ja sellutuotteet. (Lähde: www.tulli.fi)


Suomalaisyrityksillä ei ole valmistustoimintaa Kyproksella ja ne ovat edustettuina saarella lähinnä agenttien välityksellä. Yksi merkittävimmistä suomalaisista yrityksistä Kyproksella on Kone, joka aloitti virallisesti omalla nimellään tapahtuvan toiminnan syyskuussa 2006. 

 

Team Finland -toiminnasta Kyproksella vastaa Suomen suurlähetystö. Kulttuuri- ja tiedeinstituuttia tai muuta julkisrahoitteista suomalaistoimijaa ei ole.

 

Kyproksella toimii pohjoismainen kauppayhdistys, jonka jäseninä ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Norja.Tämän lisäksi pohjoismaisia ja kyproslaisia yritysjäseniä on yli 30. Kauppayhdistyksen tavoitteena on edistää, laajentaa ja tukea taloudellisia ja kaupallisia suhteita Suomen ja Kyproksen välillä.

 

Yhteispohjoismaisen kauppayhdistyksen sihteeristön yhteystiedot:
Cyprus Nordic Countries Business Association
P.O. box 21455

CY - 1509, Nicosia
Puh. +357 22 889 718
Fax +357 22 668 630
Sähköposti: aioannides@ccci.org.cy

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kyproksen välillä on säännöllistä kulttuurivaihtoa (kulttuuritapahtumat ja erilaiset seminaarit). Suomalaisia taiteilijavierailijoita käy vuosittain Kyproksella. 

 

Maiden välillä on yhteistyötä myös opetusalalla. Suomalaiset opetusalan asiantuntijat ovat vierailleet luennoimassa Kyproksella suomalaisesta koulujärjestelmästä ja kyproslaiset opetusalan ammattilaiset ovat vierailleet tutustumassa Suomen koulujärjestelmään. Suurlähetystö osallistuu Kyproksella pidettäviin opetusmessuihin esitellen suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja opintomahdollisuuksia.

 

Suomalaiset, suomen kieli

Vuonna 2017  Kyproksella kävi reilut 20 000 suomalaisturistia. Matkailu on selittävä tekijä myös saarella pysyvämmin asuvien suomalaisten suhteellisen suureen määrään. Heitä arvioidaan olevan noin 500, joista suurin osa on päätynyt nykyiseen asuinpaikkaansa avioliiton kautta. Lisäksi Kypros on houkutellut jonkin verran eläkeläisiä, jotka viettävät talvikaudet saarella.

 

Suomi-koulu toimii Limassolissa ja Pafoksessa, Limassolissa on myös kerho. Suomalaiset opettajat järjestävät opetusta Limassolissa lauantaisin, Pafoksessa noin kahtena keskiviikkoiltapäivänä kuukaudessa. Koulut ja kerhot toivottavat kaikki uudet lapset lämpimästi tervetulleiksi.

 

Kyproksen suurimmassa suomalaiskeskuksessa, Limassolissa, toimii talvikaudella suomalainen turistipappi ja kanttori.

 

Papin paikalla ollessa pidetään tavallisesti suomalainen jumalanpalvelus Limassolissa sunnuntaisin Pyhän Katariinan kirkossa kello 12.30 osoitteessa Ierousalim Street 2. Larnakassa, Agia Napassa, Nikosiassa ja Pafoksessa pidettävistä jumalanpalveluksista tiedotetaan kausiesitteellä ja Suomen kirkko Kyproksella -verkkosivuilla.

 

Kirkon yhteystiedot:

 

 

Vierailut

Suomen ja Kyproksen välillä on säännöllisesti virallista vierailuvaihtoa, joka on tavallista vilkkaampaa aina maiden EU-puheenjohtajuuksien aikana.

Historia

Suomen ja Kyproksen suhteet olivat ennen Suomen suurlähetystön avaamista 1. heinäkuuta 2004 hyvät, mutta varsin ohuet. Yli 10 000 suomalaista rauhanturvaajaa palveli vuosina 1964−2005 YK:n rauhanturvaoperaatiossa, UNFICYP:issä (United Nations Peacekeeping Force In Cyprus). Saarella muistetaan hyvin myös ensimmäisen YK-sovittelijan, Sakari Tuomiojan, panos. Kyproksen jäsenyys EU:ssa toi uuden ulottuvuuden Suomen ja Kyproksen välisiin suhteisiin.

Suomen edustautuminen Kyproksella

Suomi edustautui pitkään sivuakkreditoinnein, aluksi Roomasta ja sitten Tel Avivista käsin. Suomi avasi suurlähetystön Kyprokselle 1. heinäkuuta 2004, jolloin saarelle nimitettiin myös ensimmäinen pysyvä suurlähettiläs, Risto Piipponen.

 

Suomen edustustopäälliköt Kyproksella:

 

  • Oskar Vahervuori, lähettiläs (Nikosia /Rooma) 1961-1964
  • Oskar Vahervuori, suurlähettiläs  (Nikosia / Rooma) 1964-1968
  • Leo Tuominen, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1968-1969
  • Jorma Vanamo, suurlähettiläs (Nikosia /Rooma) 1970-1975
  • Matti Kahiluoto, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1975-1981
  • Paaso Helminen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1981-1982
  • Erkki Mäentakanen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1982-1984
  • Taneli Kekkonen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1984-1985
  • Osmo Väinölä, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1985-1989
  • Pekka J. Korvenheimo, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1989-1993
  • Arto Tanner, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1993-1997
  • Pasi Patokallio, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 1997-2003
  • Kari Veijalainen, suurlähettiläs (Nikosia /Tel Aviv) 2003-2004
  • Risto Piipponen, suurlähettiläs (Nikosia) 2004-2008
  • Riitta Resch, suurlähettiläs (Nikosia) 2008-2012
  • Anu Saarela, suurlähettiläs (Nikosia) 2012-2016
  • Timo Heino, suurlähettiläs (Nikosia) 2016-

Muuta

 

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kyproksen kysymys

 

Kypros on 9250 km² pinta-alallaan Välimeren kolmanneksi suurin saari, joka sijaitsee 75 km Turkista etelään ja 105 km Syyriasta länteen. Strateginen sijainti kolmen maanosan risteyksessä Välimeren itäisessä pohjukassa näkyy saaren vaiherikkaassa historiassa, johon mahtuu monta valloittajaa. Kypros itsenäistyi Ison-Britannian alaisuudesta vuonna 1960, ja Turkki, Kreikka ja Iso-Britannia ovat Kyproksen takuusopimuksen takaajaosapuolia. Pian itsenäistymisen jälkeen saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen väestönosan väliset jännitteet kiristyivät maan perustuslain tulkinnasta. Seurauksena oli väkivaltaisuuksien kiihtyminen ja kyproksenturkkilaisten vetäytyminen yhteishallinnosta. Vuonna 1964 YK puuttui tilanteeseen perustamalla Kyproksen rauhanturvaoperaation, UNFICYPin (United Nations Peacekeeping Force In Cyprus).

 

UNFICYP on yksi pisimpään jatkuneista rauhanturvaoperaatioista, jonka aikana noin 10 000 suomalaista rauhanturvaajaa palveli saarella 1964-2005. Ensimmäisenä YK:n pääsihteerin nimittämänä välittäjänä toimi suomalainen Sakari Tuomioja. Kymmenen vuotta YK:n rauhanturvaoperaation alkamisen jälkeen tilanne kärjistyi vuonna 1974, kun presidentti Makarios syrjäytettiin Kreikan sotilasjuntan järjestämässä vallankaappauksessa, joka tähtäsi Kyproksen yhdistämiseen Kreikkaan. Seurauksena Turkki miehitti saaren pohjoisosan, vedoten Kyproksen takuusopimukseen.

 

Vuonna 1983 pohjoisen turkkilaisyhteisö julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi ”Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi”, (englannista lyhennettynä "TRNC") jonka ainoastaan Turkki on tunnustanut. Kyproksenturkkilainen osa kattaa 37 % saaren pinta-alasta.

 

Saarella on kuitenkin vain yksi hallinto, joka on kansainvälisesti tunnustettu, Kyproksen tasavalta. Kypros liittyi Euroopan Unionin jäseneksi 2004. Jäsenyys koskee myös Pohjois-Kyprosta, mutta jäsenyyden toteuttaminen siellä on lykätty odottamaan yhdistymisratkaisua.

 

Kyproksen kysymystä on pyritty ratkaisemaan useasti YK:n eri sovittelijoiden ja erityisedustajien avulla tavoitteena kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltio. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu. Tuorein neuvottelukierros ajautui umpikujaan kesällä 2017. Sveitsissä pidetyissä neuvotteluissa oltiin pidemmällä kuin koskaan aiemmin yhteisöjen johtajien vetovastuulla olevissa yrityksissä, mutta yritys kaatui molempien osapuolten keskinäiseen syyttelyyn ja luottamuksen puutteeseen.

 

YK:n pääsihteeri Guterres, joka oli paikalla loppusuoralla, totesi että "historiallinen mahdollisuus menetettiin". Teknisesti neuvottelut ovat keskeytyksissä, ja uusi loppusuora yritetään käynnistää niin että strateginen yhteisymmärrys saataisiin kesään 2018 mennessä. Uutena ongelmana kuvaan on tullut Kyproksen ja Turkin välinen kiista mahdollisten merellisten energiavarojen jakamisesta. Jos yhdistyminen kaatuu lopullisesti, on saaren tulevaisuus täysin auki. Periaatteessa jäljellä on enää kaksi vaihtoehtoa, kahden valtion ratkaisu tai jäätynyt konflikti.

 

 

 

Asuminen, asunnot

Kyprokselta löytyy vapailta markkinoilta niin vakituisia kuin loma-asuntoja erilaisiin tarpeisiin. Asuntojen taso vaihtelee suuresti. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen hintataso on pääsääntöisesti alempi kuin Suomessa.

Edustustot

Kyproksella on yhteensä noin 40 suurlähetystöä. Lisäksi maassa toimivat YK:n järjestöjen (UNFICYP, UNHCR, UNDP) sekä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin edustustot. Edustustojen koko vaihtelee USA:n ja Venäjän suurista edustustoista pieniin, 1-2 lähetetyn henkilön edustustoihin.

Hankinnat

Kyprokselta saa eurooppalaiseen tapaan laajasti kaikenlaisia tuotteita. Kauppoja ja kauppakeskuksia on runsaasti. Tuore-elintarvikkeita voi hankkia myös toreilta ja markkinoilta. Hintataso Kyproksella vaihtelee, mutta pääosin hinnat ovat useimmissa tuoteryhmissä lähellä Suomen tasoa.

Ilmasto

Kyproksen ilmasto on välimerellinen: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet leutoja ja sateisempia. Heinä- ja elokuu ovat kuumimmat kuukaudet, talvikuukausia ovat joulu-helmikuu. Kevät ja syksy ovat leutoja ja miellyttäviä. Lunta sataa talvisin vuorilla ja satunnaisesti muuallakin Kyproksen sisäosissa. Asuinrakennusten ja muidenkin sisätilojen kylmyys etenkin vanhoissa rakennuksissa yllättää monet Kyproksella talvisaikaan oleskelevat. Aurinkoisia päiviä Kyproksen rannikkoalueilla on jopa 340 vuodessa.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenne Kyproksella on suppeaa ja ihmisten liikkuminen on pitkälti yksityisautoilun varassa. Suurimpien kaupunkien ja lentokenttien välillä liikennöidään säännöllisiä bussiyhteyksiä, minkä lisäksi kaupungeissa toimii paikallisbussiliikenne. Julkisen liikenteen vuoroja operoidaan pääsääntöisesti vain valoisaan aikaan.

Juomarahat

Kyproksella on tapana antaa juomarahaa muun muassa matkaoppaille ja ravintoloiden ja kahviloiden tarjoilijoille. Sopiva juomarahan määrä on noin 10 prosenttia laskun loppuhinnasta paikoissa, joissa samansuuruista palvelumaksua ei automaattisesti lisätä listahintoihin.

Kansalliset vapaapäivät

  • uusivuosi 1.1.
  • loppiainen 6.1.
  • paaston ensimmäinen maanantai (Green Monday)
  • Kreikan itsenäisyyspäivä 25.3.
  • pitkäperjantai (ortodoksit)
  • pääsiäissunnuntai (ortodoksit)
  • pääsiäismaanantai (ortodoksit)
  • kevätjuhla/työn päivä 1.5.
  • vedenpaisumus- ja pyhän hengen laskeutumispäivä, 50 päivää pääsiäisen jälkeen (Monday of Pentecost - Kataklysmos)
  • neitsyt Marian taivaaseenastuminen 15.8.
  • Kyproksen itsenäisyyspäivä 1.10.
  • jouluaatto 24.12.
  • joulupäivä 25.12.
  • tapaninpäivä 26.12.

Koulut ja opiskelu

Kyproksella koulu aloitetaan 6-vuotiaana ja sitä ennen käydään yksi vuosi esikoulua. Alkeisopetukseen voi päästä mukaan jo 3-vuotiaana, mutta pakollinen oppivelvollisuus koskettaa 5-15 vuoden ikäisiä lapsia. Peruskoulua käydään kuusi vuotta, jonka jälkeen siirrytään kaksiportaiseen keskiasteen koulutukseen. Kolmivuotinen alempi keskiasteen koulutus tarjoaa yleissivistävää opetusta, ja ikävuosina 15-18 suoritettava ylempi keskiaste sisältää erikoistuneempaa koulutusta. Keskiasteen suoritettuaan opiskelija voi jatkaa korkeakouluihin.

 

Suomi-koulut Kyproksella:

Suomi-koulu toimii Limassolissa ja Pafoksessa, Limassolissa on myös kerho. Suomalaiset opettajat järjestävät opetusta Limassolissa lauantaisin, Pafoksessa noin kahtena keskiviikkoiltapäivänä kuukaudessa. Koulut ja kerhot toivottavat kaikki uudet lapset lämpimästi tervetulleiksi.

 

Suomi-koulujen ja kerhon yhteyshenkilöt:

- Limassolin Suomi-koulu: Sanna Markidou, sähköposti: sannacadrex@hotmail.com, puh. 99328188

- Limassolin kerho: Pia Asonitou, sähköposti: piaperiklis@yahoo.gr, puh. 99628537

- Pafoksen Suomi-koulu: Tarja Charalambides, sähköposti: m.hannele@hotmail.co.uk, puh. 96529966

Liikennekäyttäytyminen

Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne ja liikenneonnettomuuksien määrä on yksi korkeimmista EU-maiden joukossa. Liikenteessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Puhelimet

Kyproksen tasavalta

  • Suuntanumero: 357
  • Kansainvälisiä puheluja edeltävä numero: 00
  • Soitot Pohjois-Kyprokseen: +90 (392)
  • Poliisi: 112 tai 199
  • Ambulanssi: 112 tai 199
  • Palokunta: 112 tai 199

Pohjois-Kypros

  • Suuntanumero: +90 (392)
  • Kansainvälisiä puheluja edeltävä numero: 00
  • Soitot Kyproksen tasavaltaan: 00357
  • Poliisi: 155
  • Ambulanssi: 112
  • Palokunta: 199

 

Kyproksen tasavallan puhelinoperaattoreiden matkapuhelimet eivät toimi Kyproksen pohjoisosassa.

 

Sähkövirta

Kyproksella sähkövirran jännite on 240 V. Suomesta tuodut sähkölaitteet tarvitsevat kolmipiikkisen brittipistorasian vuoksi adapterin, joita myydään useimmissa supermarketeissa ja tavarataloissa. Useissa hotelleissa on myös universaalit sähköpistokkeet, joihin erilaiset pistokkeet saa kytkettyä suoraan.

Turvallisuus

Kypros on yleisesti ottaen turvallinen paikka ja rikollisuustilastot ovat alhaisempia kuin monessa muussa samankokoisessa Euroopan maassa. Kuitenkin varovaisuutta tulee noudattaa.

Valokuvaaminen

Kyproksella valokuvaamiseen pätevät samat kohteliaisuussäännöt kuin Suomessakin. Sotilaskohteiden, YK:n valvoman vihreän linjan ja rajanylityspaikkojen kuvaaminen on kiellettyä.

Valuutta

Kyproksen tasavallassa käytettävä valuutta on euro.

 

Pohjois-Kyproksella yleisesti käytettävä valuutta on Turkin liira, mutta myös euroja otetaan maksuvälineenä yleisesti vastaan.

Muuta

Mikäli Kyprokselle on saapunut voimassaolevalla Schengen-viisumilla, josta on käytetty kaikki rajanylityskerrat, maasta ei enää pääse samalla viisumilla takaisin Schengen-alueelle. Lue lisää täältä.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Nikosia

Päivitetty 5.2.2015

© Suomen suurlähetystö, Nikosia | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot