Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kaamosta paossa – harjoittelijana Suomen Nikosian suurlähetystössä - Suomen suurlähetystö, Nikosia : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Nikosia

Embassy of Finland
P.O.BOX 21438, 1508 Nicosia, Cyprus
Puh. +357-22-458 020, S-posti: sanomat.nic@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Pafos

Kaamosta paossa – harjoittelijana Suomen Nikosian suurlähetystössä

Kerrottuani ystävilleni edelliskeväänä saaneeni harjoittelupaikan Kyprokselta, havaitsin kaikilla heillä olevan hyvin positiiviset mielikuvat suomalaisten monivuotisesta suosikkilomakohteesta, johon myös rauhanturvaamisen pitkät perinteet usein yhdistetään. Vierailijalista alkoi venyä jo ennen saarelle saapumistani. Ystävieni alettua tosissaan suunnitella reissujaan Kyprokselle tein toisen havainnon. Yrittäessään paikantaa Kyprosta kännykän karttasovelluksesta kaverini zoomasivat näkymän kauas Kyproksesta Kreikan edustalle: ”Tuossahan se onkin.” Ei aivan, se suurehko saari kylläkin on Kreeta. Täytyi siirtyä idemmäs. Turkin rannikkoa itään päin rullatessa saattoi jo hetken tuntua, että Kypros on kadonnut kartalta, ennen kuin Uudenmaan kokoinen maapläntti ilmestyi näytölle alle 100 kilometrin päässä Syyrian rannikosta.  Siinä se tuleva kotimaani ja ystävieni lomakohde sitten näyttäytyi puhelimen ruudulla useiden rajojen pirstomana.

Tavalla tai toisella noihin ensivaikutelmiin liittyivät kaikki ne ikimuistoiset kokemukset ja työtehtävät, joista pääsin nauttimaan kuluneen puolen vuoden aikana. Sijainti kolmen maanosan risteyksessä on luonut saarella äärimmäisen kiehtovan kulttuurisen sekamelskan, eikä arkea tai työtehtäviä oikein osaa hoitaa miettimättä jäätyneeseen konfliktiin liittyvää problematiikkaa.

Maantieteellisten realiteettien perusteella ei ole ollenkaan päivänselvää, että miellämme Kyproksen hyvin eurooppalaiseksi valtioksi. Sijainti kolmen maanosan risteyskohdassa, Lähi-idän ja Anatolian välittömässä puristuksessa on jättänyt jälkensä monenkirjavaan kulttuuriin, jonka innoittamana – ja ilmaston suosiollisella avustuksella – nuorikin henkilö alkaa katsella eläkepäivien viettoon soveltuvaa tukikohtaa saarelta. Etenkin historian jättämät jäljet ja ruokakulttuurin rikkaus vangitsivat välittömästi.

Kyprosta on kuitenkin vaikea käsitellä missään muodossa viittaamatta saarta pirstoviin rajoihin. Harjoitteluni alkoi elokuussa pessimistisissä tunnelmissa, kun optimismin sävyttämien yhdistymisneuvottelujen kariutumisesta oli kulunut kuukauden päivät. Kesälomakauden jälkeen koko maailman katseet olisivat voineet kohdistua Kyprokseen ja eri yhteisöjen poliittiset johtajat olisivat nousseet otsikoihin vahvimpina ehdokkaina Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Ennen Kyprokselle saapumistani luulin ymmärtäneeni Kyproksen tilanteen poliittiset ja historialliset taustat. Sain kuitenkin omakohtaisesti kokea Ateenan viisaimmaksi mieheksi tituleeratun Sokrateen opit todeksi: "viisas on se, joka tietää, ettei tiedä". Niin työ kuin vapaa-aikakin johdattivat päivittäin uusien asioiden eteen, tilanteisiin ja saaren lähihistoriaa huokuviin paikkoihin, jotka löivät ällikällä kerta toisensa jälkeen. Poliittisen maantieteen opiskelijana en osannut kuvitella mielenkiintoisempaa kohdetta maisterivaiheen harjoittelulle, ja näin jälkikäteen koen kuluneen puolen vuoden olleen elämäni opettavaisinta aikaa.

Odottamattomasta tuli odotettavaa; saari ällistytti kauneudellaan, Biitsivieraanvaraisuudellaan ja kulttuurisella monipuolisuudellaan yhä uudelleen. Työviikot hurahtivat ripeästi ohi upean työyhteisön ja mielekkään tekemisen ansiosta. Mukavan lisämausteen jo ennestään loistavaan työporukkaan toi samoissa tiloissa sijaitsevan Ruotsin suurlähetystön mahtava henkilökunta. Arjessa viihtymistä helpotti paikallisten hedonistinen elämänasenne; vapaa-ajasta osattiin nauttia täysin siemauksin ja arjen pieniinkin hetkiin kuten ruokailuihin panostettiin huolella. Kyproksen luonnonmaantieteelliset ominaisuudet pitivät huolen siitä, ettei saaren kiertelyyn kyllästynyt; tunnin ajomatkalle mahtui toinen toistaan henkeäsalpaavampia maisemia kristallinkirkkaista merenlahdista viiniviljelmien kautta viileään vuoristoon. Etenkin loppukesän viikonloppuina veti puoleensa viileä vuoristo, jonne oli helppo paeta lomakauden autioittamasta ja yli 40-asteisen välimerellisen kesän hellimästä Nikosiasta. Tämän tekstin kirjoittaminen nostikin taas matkakuumemittarin punaiselle ja seuraavaksi siirryn suunnittelemaan tulevan syyskauden lomia.

Itä-Suomen hankien keskeltä,
Eero

Tulosta

Päivitetty 22.3.2018


© Suomen suurlähetystö, Nikosia | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot